keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Suomenlahden yli kiirii ikäväni Tallinnaan

Tuli taannoin käytyä Tallinnassa, oikein päiväristeilyllä. Hauska reissuntapainen uurastuksen lomassa, mutta koko paikka tuntui vähän aavekaupungilta - näytti siltä, ettei liikkeellä ole paikallisia eikä turisteja! Ainakaan siinä määrin kuin ennen. Vaikka vielä ei ole sesonki, niin kyllä syksyisin ja keväisinkin on aikaisemmin tungosta piisannut.

Monet liikkeet ammottivat tyhjyyttään. Hinnat on monesti kalliimpia kuin Suomessa, joten ei sinne kyllä tosiaan minkään edullisemman perässä kannata enää lähteä. Kaljan raahaaminenkin kostautuu viimeistään siinä vaiheessa kun joutuu kävelemään puolen kilometrin mittaisen tuubin laivasta satamaan.

Mutta mutta, isoimmat pyyhkeet lähtee kyllä Tallinkille. Ei siinä mitään, että melkein uudenkarhea Superstar-laiva osoittautui halvalla kyhätyksi, täysin persoonattomaksi kurkkupurkiksi, jossa muovimattojen saumat on joka paikassa jo teipattu ei-niin-esteettisellä keltamustalla teipillä, mutta näin ekotekoja suosivana aikana ei voi kuin ihmetellä, millainen määrä paskaa päätyy a) mereen, b) kierrättämättömänä kaatopaikalle (ainakin elättelen toiveita, että edes sinne).

Tallinkhan kaiketi päästää paskavetensä suoraan Itämereen. Ravintolassa kaikki, siis muovituopit, lasipullot ja muut roskat menevät samaan roskikseen kylmän rauhallisesti. Eikö sitä lasia edes voi kierrättää? En tiedä mitä baaritiskin takana tapahtuu, mutta aika monta pulloa varmaan päätyy pöydiltä mustiin jätesäkkeihin. Miten kaikki pienemmätkin toimijat tekevät asian eteen jotain ja tuo firma ei? Vai eikö ko. yrityksen asiakaskuntaa vaan kiinnosta, eli kukaan ei äänestä jaloillaan? En tiedä onko muut yhtään sen parempia, täytyisi tutustua asiaan uudelleen, vaikka onhan siitä juttua ollut lehdissäkin.

Ei kommentteja: