torstai 31. heinäkuuta 2008

En oo kuullu mitään jos multa kysytään

Nyt on sitten nykyisetkin naapurit aloittaneet yölliset tappelut ja itkukonsertot, joten sellaista ollaan tällä viikolla kuunneltu bonuksena yöllisille suihkuille ja kusen lorotukselle. Kamala stalkkerifiilis, kun kuulee väkisinkin puhetta, itkua ym. mölinää - jos saisin valita mehevien tappeluiden ja hiljaisuuden välillä, niin tietenkin valitsisin... no hiljaisuuden. Mitä luulitte?

Ja miksi ne tappelut pitää hoitaa aina öisin? Laittaisivat vaikka kännykkään hälytyksen, että töiden jälkeen otetaan pakastimesta purkki pinaattikeittoa, keitetään päälle kahvit ja sitten jaksaa jäkättää ja polkea jalkaa pari tuntia oikein antaumuksella, kun ei alhainen verensokeri vaivaa (alhainen verensokeri tosin on aloittanut monta tappelua). Hyvällä tsägällä koko homma on ohi ennen Salkkareita.

Kesä on parhaimmillaan kyllä just nyt. Tervasaari - check. Kaustinen - check. Linnanmäki - check. Suomenlinna - check. Perästä seuraa muun muassa Ankkarock. Jee!
(Listalla on myös laiskojen ihmisten perässä juoksemisen lopettaminen ja muuta sellaista, mutta se onkin jo ihan toinen juttu).

torstai 17. heinäkuuta 2008

Öhhöh

No hüh hüh mikä radiohiljaisuus! Rauhallista eloahan tämä alkukesä on ollut. Kansanmusiikkia, matkailua ja mökkeilyä toivon mukaan edessä, kuten koko varsinainen kesän viettokin, toivon mukaan. Ennenkin olen lomaillut vasta elokuussa ja kokenut, että se on paras mahdollinen aika viettää lomaa. Ja heinäkuu on paras aika olla töissä - siellä on ihanan seesteisen harmonisen rauhallista.

Tässä on taas opittu kaikenlaista, elämänkoulun alkeita. On opittu, miltä tuntuu, kun lupauksen pettämisestä kärähtää (siis joku toinen), ja sitten homma kääntyykin ihan kummalliseksi. Mutta tuon kaltaisten touhujen hinta on loppujen lopuksi yllättävän halpa.

Mutta elo on oikein rattoisaa. Facebook jaksaa vaan naurattaa. Varsinkin se relationship status -kohta. Jos jonkinlaista kalabaliikkia on saatu aikaiseksi, kun joku sinkku onkin yhtäkkiä in relationship ja päin vastoin! Miten helppoa olikaan aika ennen naamakirjaa, kun tällaista draamaa ei ollut!