Pitääkö tässä alkaa vielä Villeroy & Bochin kerääjäksi

Mitvit!!!??? Iittala on lopettanut Muumi-lautasten tuotannon. Ihan pyytämättä ja yllätyksenä. Ensin ne lopettavat sen väriset Verna-lasit kuin allekirjoittaneella on kaapissa (tietysti vain neljä), ja muutenkin ne Kartioiden, Vernojen sun muiden Teemojen värit vaihtuu sitä tahtia, että silmissä heittää.

Vähän outoa, eihän uskalla kohta ostaa mitään ko. firmalta - jos yksi lasi hajoaa kuukauden päästä kaupanteosta, niin oho! Eipä ole kyseistä väriä enää saatavilla, vaan tilalle on tullut joku epämääräinen hiekka-ruusu-metsä-merenturkoosi-sekoitus.

Tyhmää. Nyt kaapissa on ypöyksinäinen Mörkö-lautanen, joka ei ole edes samaa kokoa muiden Teemojen kanssa!

Seuraava veto?

Ehkä sarjakuvablogiksi tai valokuvablogiksi muuttuminen voisi piristää tätä nuivaa meininkiä täällä blogissa. Piirtämisessähän en tunnetusti ole kaksinen, mutta jos valtakunnan lehtiinkin pääsee niin luokattoman huonoja nimeltä mainittuja sarjakuvia, niin ei kai sillä ole niin väliä sitten. Blogimaailmassa on miljoona kertaa parempia sarjakuvia! Kehotan lämpimästi tutustumaan sarjakuvablogeihin. Niistä saa uusia ulottuvuuksia ja naurua sen jälkeen, kun on lukenut liian monia "ostin maitoa ja leipää, tänään ei muuta tapahtunutkaan" -tyylisiä blogeja (kuten esimerkiksi tämä "blogi").

Tai sitten voi lukea yhden klamour luxsus eskort tanssijatytön blogia sen toisen kotimaisen juorulehden sivuilta. (Siis sen, jonka nimessä ei ole numeroita.) Viihdettä on niin monenlaista.

Katsoin Tim Burtonin version Batmanista pitkästä aikaa, kun sattuneesta syystä Yön ritari ja Batman Begins (kah, sitäpä ei ookkaan suomennettu... ihime) ovat olleet pinnalla. Katsoin Batman Alkaa -leffankin vasta kakkososan jälkeen, mutta eipä tuo haitannut. Hyviä vilmejä. Mulla on samanlainen naurupussi kuin sillä vanhemmalla Jokerilla.

Muunneltu totuus

Vaikka kuinka ei haluaisi, niin ottaa välillä päähän vanhat jutut - asioista valehtelu ja kertomatta jättäminen.

Kun luottamus on kerran mennyt, sitä ei näköjään saa täysin takaisin, vaikka kuinka yrittää. Menneiden muistelu ja pintaan nouseminen - vaikkei olisi niin väliksi - on pelottava esimerkki vastaisuuden varalle, jos jotain vakavaa valehtelua joskus tapahtuisi kaikkein lähimpien keskuudessa. Kestän totuuden monenlaisesta hölmöilystä mutta en sitä, että viilataan linssiin koko joukolla.

Ne ihmiset kenen luottamus on vielä tallella - jos on pakko jättää asioita kertomatta tai valehdella, koittakaa vastedes edes kusettaa niin taitavasti, ettette jää siitä kiinni!