Jotenkin vaan joidenkin ihmisten edesottamukset haistaa usein jo kilometrin päästä. Ainakin niiden, jotka eivät osaa käyttäytyä jonossa. Oli se sitten Tallinnan passijono, ruokakaupan kassa tai pankki, niin aina on joku "kiireinen" tunkemassa jostain sivusta edelle. Ja miksi eläkeläisillä on aina eniten kiire? Kauniit ja Rohkeat alkaa?
Valintatalossa pari päivää sitten mummeli kysyi töykeästi, että missä täällä on "Olvi-pulloja". Jonot molemmilla kassoilla olivat melko pitkät, mutta eikös rouva oli iltapäiväoluensa löydettyään luikertelemassa suoraan kassalle. Mutta joutui tekemään kassahenkilön kehotuksesta u-käännöksen jonon perälle. Häähää!
Eikä aina auta, jos on vuoronumero - aina siihen tulee joku sivusuunnasta "kysymään ihan vain tätä pientä juttua". Mikä siinä oman vuoron odottamisessa on niin helevatan vaikeaa?
Sama juttu julkisissa - metron edessä on kamala lauma ihmisiä tukkimassa poistuvien tietä. Ottaisitte Japanista mallia, juntit! Siellä annetaan ensin tilaa poistuville, eikä kukaan ole varmaankaan jäänyt junasta sen takia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Jaa vähän tähän malliin? ;)
Kiesus sentään... Se oli aika sivistynyttä tuohon verrattuna!
Lähetä kommentti